29. joulukuuta 2014

Joulu 2014


Hou-hou voi tätä joulun jälkeistä elämää!! Röhnötetäänkö siellä masut pystössä ja liikutaan lähinnä kierien? Housunnappi kiristää ja olo on lievästi pöhöttynyt? Bingo! Niin täälläkin, hihhii.





Tänään olen palannut normaaliin menuun, mutta kyllä joulu teki tehtävänsä eli toteutin valmentajan hartainta toivetta muistaa syödä tarpeeksi. Tosin, valkun ohje taisi koskea pelkästään aattoa, kääk, mutta jotenkin niitä suklaita ja sitä kinkkua jota saa vain kerran vuodessa (jota piti paistaa toinen kierros) oli tarjolla vielä eilenkin niin eihän niitä herranen aika voinut olla maistamatta ja jättää syömättä! Oli välttämätöntä tarkistaa, jos maku olisi kypsynyt yön aikana? Sain kerrytettyä jopa kilon elopainoa ja sen kyllä ytimissään huomaa ja tuntee. Kaikessa. Ihossa. Housujen vyötäröllä. Kielen päällä. Yöunissa. Mutta stop, jos ihan itse olet kilon konvehtirasian suustasi alas pistänyt, niin ei auta kuin peiliin katsoa. Kyllä, tunnustan, eikä edes kaduta. En aio dieetata hysteerisenä ja vetää pakastehernettä nokkaan vaikka tuo alapömppis tuossa istuessa ällöttääkin, kun sitä ei täällä kotioloissa pieruverkkareissa muista vetää jokahetki sisään. Teinityttäreni huomioi paisuneen lisäkkeen tökkimällä sitä kiusoitellen hänen hiuksiaan leikatessani. Suoraa sanatonta palautetta jälkikasvulta #justloveit. Mutta vielä minä näytän! Palaan takaisin normaaliin ruokavalioon, (kröhöm palasin jo) ja makkara, näpyt sekä äklö olo katoaa tsup vaan ajan kanssa kun liikkuu ja lepää. Ei stressiä. Joka on bai tö vei ensi vuoden henkilökohtainen mottoni ja matrani. Stressitön elämä. Siitä lisää jossain vaiheessa tulevissa postauksissa. #nostress2015 #rakastanhästäkkejä #hatersgonnahate

En sen enempää joulufiilistele ja revittele saavutetulla kilolla koska tämä on timmi treeniblogi, eikä sen imagoon sovi mässäily eikä lihominen tai muu ruoka kuin punnittu kana ja riisi, koska joku kertoi minulle että jos fitness on aidosti elämäntapa niin sinulla ei edes tee mieli suklaata (wtf), joten hiljenen takavasemmalle ja annan kuvien puhua puolestaan :)


Jouluvalmisteluja...

piparitaikinan tuoksut ja luumut likoamassa...



jääkaappiin tekeytymään...




lohi uuniin… no tämä on kyllä ihan arkiruokakin mutta en jaksanut soveltaa spesiaalia versiota



lapset kera jeppen olivat taikoneet pöydälle tämmösen taideteoksen!


Aattoaamun ja -päivän tohinoita...


joulu alkaa riisipuurosta...






valmiina uuniin...



siinä välissä ehtii käydä salilla!












pukki kävi! hui miten jännää! isi missasi pukin TAAS ;)



illallinen, nam <3


Lupasin kertoa miten kinkulle kävi. No, eka kinkku on aina eka kinkku ja eka kinkkuni epäonnistui. Kuivakkaaa… mies ei kehdannut sanoa mitään… ja siksi rakastan häntä <3 No, jos uunin mittari näyttää 20 astetta alakanttiin niin saa siinä ihmetellä kun lihan sisälämpö ei kohoa tarpeeksi. Noo, toinen kerta toden sanoi ja joulupäivänä saimme mehukkaampaa versiota. Ja uuni lähtee vaihtoon - todellakin!



sinappi-mantelijauhekuorrutus...



#delicious



linnuillekin omansa...


välillä happea!



 


Tapanin reippailua ja rentoilua…







homemade :)





mätiä, smetanaa ja sipulia. TAIVAALLISTA!


rauha maassa. hössötys pois. villasukat jalassa. kynttilät <3





Salihirmu irti!


Mutta jos jotain hyvääkin plussakaloreilla elämisestä löytää, niin ainakin jalkapäivän treeneissä oli liikkeellä elämelliset voimat ja persauksessa sellainen pumppi että eipä ole ennen nähty! Suklaat löysivät tiettävästi oikeaan osoitteeseen! Jouluviikko oli myös THE viikko kun useissa liikkeissä entisistä työpainoista tuli lämmittelypainot, wuhuu… Kiitos Joulu 2014. Näillä eväin loppuvuoteen ja uuden vuoden myötä kohti uusia mielenkiintoisia kujeita! 

Terkuin, Tii <3

2 kommenttia:

  1. Herranjumala mikä tarakka!! ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hah, kiitti Nanni! <3 Sisältö: suklaa, konvehti, pipari, kermainen porkkanalaatikko, kinkku… toivotaan ettei lässähdä kun nostatusaineiden vaikutus lakkaa ;)

      Poista