22. huhtikuuta 2014

Paranen!


Heheehee, lapsen sormi voi olla viekas ja nopea. "Kato äiti mitä tein!", kuului ylpeä huudahdus toimiston sohvalta ja saman tein tuskanhiki kasteli kainaloni. Jaiks! Arvasin mitä oli tapahtunut. Kuin salamaniskusta osa tekstistä oli joutunut deletoiduksi ja jäljelle jäävä päätynyt julkaistuksi. Ja minä kun kävin vain mutkan keittiössä... Että jos joku ihmetteli mikä ihmeen postaus tuo edellinen oli, se oli juuri sitä itseään. Vikkelän lapsiperheen elämää, hihii :) Otetaanpa uusiksi!

Koska tämä on treeniblogi, niin on ihan pakko mainostaa! Viime viikolla tein neljä verkkaista kävelylenkkiä tunnustellen. Viikon liikkumisennätys sitten kahteen kuukauteen! Eli tuuletusta - jee! Vaikka vain pyörähdin ulkona, raitis ilma ja lintujen viserrys saivat hymyn huulille. Miten niin yksinkertainen asia voi olla niin voimaannuttavaa? Pienet asiat, ne pienet asiat :)



siellä mun rakkaat menee ;)


hyvät on kuvakulmat... ;)


Viikonlopuksi karautimme pääsiäisen viettoon, lihapatojen ääreen Kalajoelle anoppilaan. Rakkaita ihmisiä <3 












Oli houkutusta kerrakseen enkä kyllä ihan satasella pystynyt kieltäytymään kiusauksista. En halunnut. No, sen saa sitten tuta mahassaan. Että ihan oma syy. Vaikka vain vähän maistoin? Hah, paraskin maitotuotteista paasaaja ;) Siperia opettaa. Nyt viimeistään muistan miten tukala olo on kun vatsa ei saa sulatettavakseen ruokia joihin se on tottunut - se kärsii ja voi erittäin huonosti. Ei oikein pelaa mihinkään suuntaan. Terveisin turvonnut turilas. Tunnelma on oikein käsinkosketeltava, muaahhahaaa! Hah, mutta jos jotain olen oppinut, niin pöhöön eivät auta Actimelit tai muut poppaskonstit vaan tasapainoinen ja säännöllinen ruokavalio eli välittömästi paluu ruotuun, nainen!


Kukko muni! :)


pikkuprinsessan 2 vee syndet :)


Kalajoen parasta mutakakkua ja vanhanajan tunnelmaa Kahvila Siirissä



itsetehtyä mustikkaviiniä



hih, yritän keventää kaloripitoista tunnelmaa tällä kukka-asetelmalla. onnistuinko? ;)


Pääsiäissunnuntaina koin tunteen jonka olin jo hukannut.  

Kaksi kuukautta. Yskän pauketta. Vetäessään happea sisukaluihin vähänkään kiihkeämmin, tuntuu yskän yltyvän vain. Siinä kondiksessa, tietäähän sen, kun lähtee kävelylle, mitä siitä tulee - no ei yhtikäs mitään! Syökö naista - no syö! 

Mutta sunnuntaina, kuulkaa, pystyin jopa nostamaan sykettä ilman köhimistä. En nyt sentään hikeen asti, maltoin (jes), mutta kyllä sen seurauksena sisäinen pikkulapsi hypähteli voltteja onnesta :) :) :) Liikunnan tuottama fiilis!!! Awww! Hyvä olo leviää koko kehoon tuoden kasvoille leveän virneen, pilkettä silmään, rinta röyhistyy ja askel saa uutta virtaa ja ponnetta. Olin ehtinyt unohtaa miltä liikkumisen tuottama endorfiini tuntuu! Siksi en sitä osannut kaivatakaan? Se kipristelee päästä kantapäihin ja voimakas tahdonvoimainen tunne valtaa mielen vakuuttaen: "Mä paranen!" Hymyilen naantalina kilpaa auringon kanssa! Pieniä asioita mutta niin tärkeitä!



parasta kävelyseuraa <3

Ei hullummat maisemat :)


Auringon ikkuna <3


Kevät on täällä jo pitkällä :)


Mä paranen - JEEEE!!!! :)


Herkuttelut eivät toki reissuun päättyneet, nimittäin eilen oli tyttäreni, tuon pienen naisenalun syntymäpäivä. Ne oikeat bileet järjestetään myöhemmin (lisää houkutuksia), mutta tietysti äipän piti vähän leipoa pikkukätösten avustamana...



rakastan leipomista mutta kuka siivoais??!!




vähän jotain pientä tarjolle ;)


Mutta nyt saa mussutus riittää! I´m done! Nyt alkaa uusi elämä! Nimittäin, huomenna menen varovaisesti kokeilemaan salille. Niin anteeksi minne? Salille? Onko se jotain syötävää?? Ai että on ollut jo ikävä kotisalille Liikkuun!!!! Tarviinko ajo-ohjeet? Tunnenkohan siellä enää ketään? Osaankohan enää mitään? Lähden tooooodella iisisti liikkeelle, kolmella salipäivällä viikossa ja tooooodellakin kehoa kuunnellen. Pitkiä sarjoja, päälihasryhmiä herätellen. Voi toisia pieniä rääpäleitä, ovat varmasti ihan nukuksissa. Onko kroppa vielä valmis? En ole ihan satavarma, mutta Minä olen! Jee! Huomennapa se selviää!! Jipii, ja saan enemmän ruokaa, toinen jee!!






Luvassa raporttia (toivottavasti) kipeytyneistä lihaksista, fiilareita kehonhuoltotunnilta ja torstaina posettelua, saas nähdä millaisella kokoonpanolla tällä kertaa. Ihanaa alkanutta viikkoa!

Terkuin, Tii <3

2 kommenttia:

  1. Moikka :) Löysin tässä joku aika sitten sun blogin, kivaa luettavaa :)
    Toivottavasti oot päässyt taas treenailemaan :)
    Meillä on sama kotisali ja lenkkimaisetki näyttää aika tutulta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa Sanni, ihanaa kun kävit jättämässä puumerkkisi, kiitos siitä! :) Haa, sama sali, paras sali :) Kiva kuulla! Hei tuuppa vetäseen hihasta jos satutaan samaan aikaan. Tosin en oo vieläkään kunnossa, mutta ens viikolla kokeilen, josko sitte irtoais paremmin :) Viikonloppuja ja reeni-iloa!

      Poista