22. heinäkuuta 2013

Viikonloppukuvia ja eka tankkauspäivä


Hiphei! Täällä on palattu takaisin arjen tohinoihin rentoutuneena ja tankattuna :) Olimme viikonlopun mini-kesälomalla anoppilassa Kalajoella. Tässäpä kuvapostausta teille :)

Perjantai: 

Starttasimme maakuntamatkailulle ensimmäistä kertaa mieheni unelmaisella amerikan raudalla eli Chevrolet Bel Airilla vm -53. Tuon ajan autoissa ei ole turvavöitä joten pientä jännitysmomenttia luo, kun lähtee matkaan reilu kaksivuotiaan kanssa, joka ei meinaa malttaa istua hetkeäkään paikallaan...


Auto pakattu ja tärkeä lelu mukana 

Ajovauhti tuolla maantiekiitäjällä ja katseen kääntäjällä on noin 80 kilsaa tunnissa. Meno oli niin vauhdikas, että unohdimme maksaa tankkauksen Oulussa. Asemaltahan soitettiin perään... mutta olimme ehtineet sukkuloida melkein Raaheen :)

Kalajoelle päästyämme minulla oli päivän salitreeni tekemättä, joten sain kyydin suoraan Sanifaniin salille.

Samassa paketissa: uimahalli, kylpylä, kuntosali, keilahalli ja ravintola.

Kello oli tässä vaiheessa jo lähemmäs puoli kahdeksan illalla ja sali menisi kiinni 21, joten hoplaa!


Oikealle, mars-mars :)

Apua! Uusi sali, uudet laitteet ja missä on mikäkin vehje.

Hyvin selvisin, tehokkaana, setit minimipalautuksin läpi. Loppuaerobiset jäivät välistä, mutta ehkä tekisin aerobiset mieheni kanssa, ken tietää... ;)

Sanifanin pukuhuoneessa oli sellainen valaistus jonka aiheuttamaa illuusiota ihan itsekin säikähdin. Vai mitä olette mieltä olkavarteni uudesta muotoilusta? ;)

Koskaan ei oo niin kiire etteikö ehdi napsasta pukuhuoneposea ;) 

Siitä anoppilaan. Minulla on onni olla naimisissa miehen kanssa jolla on maailman hyväsydämisimmät vanhemmat. Kalajoelle on aina mukava mennä <3

Keittiön pöydällä odotti Justiina. Se piti huolta siitä, että myös reissussa pysyttiin dieetissä ;)


Täällä valvon Minä!

Justiinan pelottavasta habituksesta huolimatta, uni tuli käskemättä.

Lauantai: 

Mieheni isä oli järjestämässä Kalajoen lentokentälle Kiihdytyskisoja. Sinne siis! Paikalle oli saapunut kolmisentuhatta muutakin, joista moni oli karauttanut paikalle asianmukaisin varustein:

Oma ameriikanrautamme etualalla ja takana "pari" muuta :) 



Minusta tämä oli kaikein herkuin ;) 

Törmäsimme myös polttariseurueeseen:

"Osta käteenvetohanskat. 2 euroa laaki". Ja anoppihan osti ;) 


Kyllä miesten kelepaa :) 



Ai niin, tätähän me oikeasti tultiin kattomaan. 

Poika ei ollut nukkunut päiväunia, joten lyhyestä virsi kaunis. Lapsen ehdoilla mentiin :) Sitäpaitsi minulla alkoi poltella päivän salit. Koska en ole vielä uskaltautunut Bel Airin rattiin, James kyyditsi minut jälleen romanttisesti Hiekkasärkille.

Nöön-nöön, taas mentiin. Ja ränttätänttä rokki soi :) 


Oli lauantai-ilta ja Tii rehki salilla. On aikoihin eletty. Viimeksi tähän aikaan täällä oltiin kovaa kyytiä tälläytymässä illan rientoihin hiuslakkapurkit suhisten siiderit kilisten. Toista se on nyt... Ja sen kyllä huomaa, nimittäin:

Selkään on ilmestyny patteja ...???

Valaistuksella on SUURI merkitys, mutta piti ihan monta kertaa kuvata ja todeta, että kyllä, selkäpäivä ON tuottanut tulosta ;) Vai mitä sanotte?? Valmentajakin kommentoi: "Wauuu". Taas on motivaatiota jatkaa!! Kalajoen salilla pitää käydä useamminkin valaistumassa ;)


Asennekasvatusta! 

Keskellä vehreää maisemaa seisoo asennekyltti: Älä jauha Pa**** - näinpä! Sopii teemaan kuin nenä päähän, kaikissa merkityksissään :)


Sunnuntai: 

Suuri ja Odotettu THE Tankkauspäivä. Paino oli laskenut aiemmalla viikolla 55,2 kiloon, kun sen pitäisi päinvastoin nousta, jotta lihakset pääsisivät kasvamaan. Minulle lisättiin jälleen kerran annoskokoja ja tänään olisi lisäksi hiilihydraattitankkaus. Siis koko päivä pelkkiä hiilareita! Kun valmentaja ilmoitti asiasta, minulla pääsi itku lukiessani päivän ruokalistaa. Ohjeistuksesta löytyi tähän saakka kiellettyjä aineita :)

Sunnuntaiaamu starttasi muun muassa näin:

Maailman paras pannukakkuresepti olkaatte hyvät :) 

Ja tältä se näyttää valmiina. Kuola valui kun leikkasin palasta pellillisestä :)

Pannukakkua kuorrutettuna hillolla ja kermavaahdolla. Nomnomnoooommm!!

Tosin, pettymys oli suurin, kun puolivälissä sallittua herkkuannosta havaitsin, ettei tehnyt mieli enempää. Vaikka olisin saanut syödä. Mikä mättää!?

Vaaleaa leipää ja tuoremehua (=vehnäjauhoja ja sokeria)

Välipalaa...

Näistä tulee ... 

Mehukasta hedelmäsalaattia ! 

Ja lisää leipää myllyyn

HAUKS :) 

Iltapuolella lähdimme köröttelemään kotiin päin. Säästin päivän huipennuksen iltapalalle.


Hedelmäsalaattiin REILU loraus naminamia ;) 

Niin hyvää ettei sanotuksi saa !! 


Ja sitten: KARKKIAAAA! Sanoinko sen jo: Karkkiaaaaa!!!


TASAN SATA! 

En oo varmaan ikinä syöny näin vähä karkkia kerrallaan! 

Tyttö on yhtä hymyä kello 22 illalla. Väsynyt mutta onnellinen ;) 

Oli kun olisimme olleet pidemmälläkin lomalla. Rentouttava viikonloppu, joka sisälsi myös yhdet päikkärit. Luksusta. Teki meille kaikille toooodella hyvää.

Päivän syöpöttelyt tuntuivat mahassa minäs muunakaan kuin ilmavaivoina. Se päivä, mitä eniten odotti, olikin tukkoinen ja väsynyt. Jokseenkin hitaasti käyvä. Muistui mieleen ne fiilikset aiemmasta elämäntavasta. Juuri tältä minusta tuntui silloinkin. Siihen ei ole enää paluuta! Ei tosiaan!

Ja taas illalla nukutti. Nukuin kuin tukki. Kello oli herättämässä tänä aamulla 5.45 salille, mutta niin vain olin nukahtanut uudelleen.

Tänään oli ihan parasta palata takaisin ruotuun ruokien suhteen. Kuten myös palata omalle kotisalille Liikkuun! Tempaisin melkein jokaiseen liikkeeseen ennätyspainot hiilariövereiden turvin. JAUZAA! Tästä se uusi upea viikko jälleen starttaa. Tsemppiä meille kaikille!

Mitenkäs siellä viikonloppu sujui? Ja onkos siellä kokemuksia ensimmäisestä tankkauspäivästä?

2 kommenttia:

  1. Mun tankkaus ei ollut yhtä hyvännäköstä kuin sun ;D No mutta joo samat fiilikset oli itelläki seukki päivänä reenistä! Olin supernainen! Olen vielä epäileväinen jaksanko jatkaa tuolla rytmillä että kolme viikkoa - tankkauspäivä - kolme viikkoa - tankkaus. Saa nähdä. Kun SD on ohi, niin vedän vielä yhden viikon tiukemmin ja sitten on pottarit ja hääviikonloppu seurana, niin se taitaa mennä vähän miten sattuu. Mutta katsellaan :D Vieläkään ei paino putoa tai vyötärö kapene, eli taidan vääntää eteenpäin yhtä ankarasti kuin aina tähänkin asti, pakkohan se on tulla alas, right?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hellou täälläkin! :) Kiitos kun jaat ajatuksiasi. On enemmän kuin sata jänistä, kun saa vertaistukea ;)

      Haa, sulla alkaa siis SD:n loppukiri! Häät ovatkin oiva motivaattori ja sinä päivänä saati sillä viikolla ei tod kannata murehtia dieettiä. Nautit valmisteluista ja heittäydyt itse juhlapäivään. Sen kun kokee vain kerran <3

      Välillä kroppa jumii (tiedän tunteen!!!), mutta eihän se auta kuin luottaa, että jossain vaiheessa liikahtaa etipäin! Habaa! :)

      Poista