30. heinäkuuta 2013

Ihanaa olla kotona!


Heippahei siellä, pitkästä aikaa! Olimme juuri perheen kanssa viiden päivän yhdistetyllä työ- ja lomareissulla Etelä-Suomessa :)

Valmentajalta sain luvan toteuttaa ruokailut rennommin, kuitenkin ohjetta noudattaen. Eli "osaan jo arvioida ruokamäärät silmämääräisesti". Mutta kylläpä tuo vaaka kiikkui silti mukana ja oli käytössä välipaloilla. Pääruoat sen sijaan toteutuivat "suurinpiirtein". Minun pitäisi oppia luottamaan vielä enemmän valmentajan sanaan. Tietysti heti ajattelin: "Oi ei, jään kehityksestä jälkeen, jos puntari ei liiku ennen jokaista ruokaa". Nainen! Aivot narikkaan ja relaa välillä! Jätä miettiminen välillä kokonaan valmentajan tehtäväksi. Jaana kyllä tietää mitä tekee. *hiljaisuus*

Torstai :

Pakkaaminen aloitettiin luonnollisesti tärkeimmistä eli:

kippoa, kuppia ja VAAKA ;)

Tämä oli ensimmäinen pidempi reissu eväiden kera siten, että majapaikka vaihtui melkein joka päivä. Miestä kävi hieman sääliksi kun hän kiltisti roudasi kylmälaukkua ja eväskassia hotellista toiseen, ensin tyhjensi baarikaapin, jonka jälkeen täydensi kaapin minun eväillä. Ja sama rumba päinvastaisessa järjestyksessä hotellista lähtiessämme. Mutta huomhuom. Säästimme pitkän pennin, kun äidillä oli ruoat mukana. Koko perhe söi samoja eväitä. Oletko huomannut, ettei muuten parikymmentäeuroa riitä, kun perhe syö hotellin iltapalan ja siihen viinit päälle... saati evästely jossain Hesessä...


Jotain ON tapahtunut viime kesän jälkeen!! 

Ajoimme yöksi Jyväskylään. Perjantai-aamuna avasin matkalaukun ja aloin silmäillä päällepantavaa. Minähän pakkaan tunnetusti siten, etten juuri kotona mieti asuyhdistelmiä, vaan matkalaukkuun on varattu sen verta enemmän kokoa, jotta vaihtoehtoja mahtuu mukaan runsaasti. Mielen ja kelin mukaan :) Ja eihän sitä koskaan tiedä mitä keikkaa yhtäkkiä pukkaa ;) Tällä kertaa vetäisin jalkaan yhdet viime kesän lempihousuista: caprifarkut. Hämmästyneenä ne kyllä palautuivat matkalaukkuun takaisin nopeaan, sillä OLIN KUTISTUNUT! Mitäää!!

(Muuten: kirppistä pukkaa...)

Viime aikoina olen tuskaillut, kun mitään muutosta ei tapahdu. Onko minulla meneillään jo heti alkumetreillä se vaihde urheilijan taipaleesta, jossa muutokset alkavat tapahtua hitaasti? Joka normaalisti kehoa rakentaessa tulee parin vuoden kuluttua. Että se kehitys mitataankin heti pääkopan sisällä, mielen vahvuutena eikä ulkoisina muutoksina? Mitähäh? Näiden housujen oli selvästi tarkoitus käydä jalassa, sillä tämä kuva toi hieman uutta näkökulmaa treeniin. Minä edistyn kokoajan, pienin askelin, mutta kehityn kuitenkin! Pidäkin se mielessä, niin kerta!










Perjantai-lauantai 

Matka jatkui aamusta Korialle, jossa olin töissä pe-la. Lauantai-aamuna ehdin käydä nauttimassa aamukahvit uskomattoman kauniissa ja rauhaisassa maisemassa Kallioniemen tanssilavan lähellä virtaavan Kymijoen äärellä. Mikäli treeniohjelmaan olisi kuulunut porrastreenit, ne olisivat hoituneet kätevästi kirmaten siinä samalla, mutta onneksi ei... ;)

Kukkuluuruu (opettelen vasta kännykameran käyttöä siten että naama osuu kuvaan) 

Työrupeaman jälkeen yövyimme Lahdessa. Mieheni kävi tutustumassa paikalliseen, hurjaan yöelämään ;) Sillä aikaa minä nukuin (yllätys).

Sunnuntai 

Aamusta nokka kohti isoa kirkkoa :) Ensimmäisenä pysähdyimme odotettuun Korkeasaaren Eläintarhaan. Myönnettäköön kohteen olleen suuri pettymys. Siis eläimiähän sinne luonnollisesti menimme uteliaina katsomaan, emmekä niiden karsinoita vai mitä ne ovat. Noin kuusi lajia näimme. Oli helle, piilossako lieneet. No, ajatus (ja kannatus) tärkein.

Minulle eläimet näyttäytyivät näin:

poronkäristystä njaammm ...

hanhenpaistia... slurps....

Sen jälkeen pyörähdys Isossa-Omenassa (jos reissu ei sisällä shoppailua, esiintyy känkkäränkkää) josta tarttui, miehen iloksi, mukaan vain tarpeellisia ostoksia, mm. ihoöljyä ja siitä jatkoimme ihastuttavan ystäväpariskunnan luo Espooseen. Kävimme syömässä kävelymatkan päässä Haukilahden Paviljongissa. Merellinen sijainti venesatamassa, hyvä ja nopea palvelu sekä iso terassi. Ja aurinko paistoi <3



Ruoka maistuu hyvässä seurassa ja ulkona paljon paremmalta :)

Illaksi Volvo jatkoi matkaa Helsinkiin.

Maanantai 

Pam. Yhtäkkiä olin keskellä kuvauksia Kaapelitehtaalla. Näistä kerron myöhemmin lisää, kun asia on julkista :)

Vaatteiden vaihto kätsysti autossa, jonka jälkeen huomasin kyltin: "alueella nauhoittava videovalvonta". oujes.

Kuvausten jälkeen jatkoimme kohti Heinolaa, jossa pysähdyimme Kahvila Heilassa. Uskomaton paikka, lähiruoka- ja lahjamyymälä, kahvila ja ravintola. Jos ajelet nelostietä, suosittelen ehdottomasti taukopaikaksi. Myös lapset oli otettu huomioon; pihalla oli laaja leikkipaikka leikkimökkeineen. Parituntinen vierähti helposti ja pojalla touhua riitti sulkemisaikaan saakka :)


uusi idea: kanaa ja vadelmia = NAM!

Heinolapysähdyksestä kerron myös lisää myöhemmin, ihan omalla postauksella :)

Mieheni oli suunnitellut ajavansa Ouluun saakka, mutta päädyimme kuitenkin Jyväskylään nukkumaan, kun alkoi sataa vettä ja tuli mälsä keli.

Tiistai 

Aamupalaksi uuniohrapuuroa! Sokos Hotel Alexandrassa koko roadtripin ylivoimaisesti paras aamupuuro! Sanoja ei tarvittu!

Voi Luoja!

Tuli ihan äidin tekemä puuro mieleen, oli melkein jopa parempaa. "Pliis kiltti tarjoilijaa, saisko tätä kotipakettiin..."

Siitä jatkoimme kohti Oulua, ja kun minä ajoin, niin matkaan ei mennyt kuin muutama tunti. Tihihii :)

Aivan näillä näppäimillä pääsen kotisalille Liikkuun ja ODOTAN rääkkiä! Nyt on ollut neljän päivän tauko. Huhhuijjaa, eipä ihme kun alkaa olla sellainen olo, että hyppii seinille. Kropassa huomaa jo parissa päivässä löystymisen merkkejä, kun se ei saa liikuntaa. Äkkiä nyt, hopihopi, ettei orastavat pystypakarat vaan laskeudu ;) Positiivista ajattelua, huomaatko? (Oikeasti muistutan kohta poikaa, kun peppuni on kutistunut mitättömäksi...)

Vaikka reissuun on aina mukava lähteä, mutta kyllä kotiin oli vielä mukavampi palata :) Ah, oma sänky odottaa!

Mutta ennen sitä - salille mars-mars! Reipasta viikkoa itse kullekin! :)

Terkuin, Tii <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti