22. lokakuuta 2012

Remontin keinot


Kuvan lähde >
Takana on kuusi viikkoa Superdieettiä. Postaan hiukan tarkempaa raporttia tapahtuneesta. Tää rouva on hoikempi, kevyempi, hieman lihaksikkaampi ja elinvoimaisempi - kuin uusi! Ja vain kuudessa viikossa! Suurin tuiverrus on käynyt pääkopan sisällä.

 Ruokavalio  = paljon sapuskaa: Ensin ajattelin miten kukaan voi syödä niin järkyttävän paljon ruokaa! Hurraa. Ei nälkäkuuria ja kituutusta, vaan viisi, todella täyttävää annosta per päivä. Ensin oli ähky. Maha kuitenkin tottui pian. Kieltämättä systeemi, jossa ruoka-aineet ja tarkat grammamäärät on annettu valmiiksi, meinasi ensin tökkiä. Minusta parasta on, kun dieetillä on saanut heittää aivot narikkaan ja lukea annosohjeet jääkaapin ovesta. Tehdä ruokasetit valmiiksi pakkaseen ja ottaa aamulla töihin mukaan. Kätevää. Nopeaa. Hiilareita, protskua ja rasvoja sopivassa suhteessa. Alkoholi, pitsat, karkit ja pullat luonnollisesti kieltolistalla. Olen syönyt enemmän kuin aiemmin, ja silti laihtunut!? Ruoan laadulla ON merkitystä.

Huomhuom. Vatsavaivat ja turvotus ovat tipotiessään! Kyllä meitä pistetään halvalla. Jos syöt perusraaka-aineita, valmisruokia (ja lisäaineita) välttäen, et tarvitse lactobasilleja tai actimellia. Näin ainakin meidän osoitteessa.

 Ruoka-ajat  = säännöllisyys: Onhan tätä tuputettu naistenlehdissä aina. Syö säännöllisesti. Miksi sitä on niin helevetin vaikeaa noudattaa? Ihmisen perusluonne on laiska. Päivä etenee siten, että aamupalan jälkeen vedetään pannullinen kahvia ja seuraava oikea ruoka on illallinen, kotona, tuhannenkin pahalla tuulella ja kiukkuisena? Tuttua! Nyt on ruokaväli ollut noin kolme tuntia. Mieli ei ailahtele eikä tule heikotusta kesken kaiken. On virtaa touhuta! Olen huomattavasti siedettävämpi ihminen ;) Positiivinen seikka perhettä ajatellen, kun se on joutunut kärsimään mun tuittuilusta...

 Liikunta  = kolme-neljä kertaa viikossa: Uskomatonta miten pelkällä kotijumpalla (rääkillä) saa itsensä konttauskuntoon. Terve! Tuntee tehneensä! Toki lähtötilanne on ollut synnytyksen jälkeinen sohvaperuna-rapakunto, joten ei ihme, että paikat tutisivat. Kuntosali ei tässä elämäntilanteessa ollut mahdollinen, tai no, koin järjestelyt liian monimutkaisiksi lasten kanssa, joten valitsin suosiolla kodin treeniympäristöksi. Näin olen varmistanut etteivät treenit jää väliin ”muista johtuvista” syistä. Jumpat toteutui yleensä välillä klo 21-24 eli fiksusti ajateltuna aivan liian myöhään, mutta ei ollut muita vaihtoehtoja. Eli ei valiteta jos aamulla väsyttää. Pysytään tavoitteessa!

 Kumppanin tuki  = korvaamaton: Myös mieheni on ollut projektissa mukana. Olin äimistynyt ja on myönnettävä nolona etten olisi ikinäkuunapäivänä uskonut että hänkin tähän lähtee. Enemmän lähtöpainoa, enemmän tuloksia. Minä iloitsen reilusta neljästä kilosta läskiä, kun mieheltä on lähtenyt samoin metodein, samassa ajassa 13 kiloa!  Siis  k-o-l-m-e-t-o-i-s-t-a  kiloa!! Uskomatonta! Alkaa kuule hormoonit hyrräämään, kun näkee uroksensa samassa koossa kuin silloin kauan aikaa sitten tavatessamme. NAM J

 SummaSummarum:  Kun noudattaa ohjeita ja pysyy päätöksessä, syntyy tuloksia. Mutta tuloksia ei synny voiteista tai ihmepillereistä - laihtuminen vaatii ruokavalion ja liikuntatottumusten tsekkauksen - siis elämäntaparemontin. Aika mullistava kokemus. Ihan voi peiliin katsoa. Päivänselvä asia näin  jälkikäteen, mutta piti todeta itse. Lepsuilusta ei tule kuin morkkis ja paska fiilis. Jos jotain tehdään, tehdään kunnolla, positiivinen vire yllä ja tavoite kirkkaana!

Voin enemmän kuin lämpimästi suositella Superdieettiä kaikille. Hyvä ponnahduslauta kenelle tahansa. Dieetissä onnistuminen ja elämä dieetin jälkeen on vain itsestä kiinni.

Huoh, nyt on yksi etappi saavutettu. Nyt on niin voittajaolo, että tästä uudesta minästä pidetään huolta jatkossakin. HYVÄ MINÄ! Matka jatkuu kohti Superdieetti Ekstraa. Pari kiloa on vielä tiristettävänä :) Ou-jee!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti